Siitä onkin pitkä aika kun viimeksi suttasin tänne jotain. No kuitenkin, Nuga on kasvanut aikas paljon ja on jo aikamoinen peto. :'D Hyökkäilee pentumaisen leikkisästi nilkkoihin naskalihampaineen, ou jee. Parasta aamuisin kun silmät ristissä taaperrat ulos ja koira loikkaa puremaan nilkkoja.

Siitä on muuten paljastunut eräs varsin huvittava tapa. Hämähäkkien metsästys. Hei, jos mua on huijattu, jos se onkin lapinhämähäkkikoira eikä mikään porokoira? :')

Käytiin tuossa äsken Tampsukan ja Elinan kanssa lenkillä. Tai no, lenkillä ja lenkillä - Allikan lammella lähinnä. Käveltiin siihen koulun pihasta, mulla oli mukana Coca Cola -tölkki ja Ellulla joku cola-pillimehu. Njam. Parasta!! Mutta kuitenkin, Tami se todisti että on ihan oikeasti novascotiannoutaja - se ui! Ajatelkaa, Tamppu ui! Ennen asenteella veteen-en-mene kulkenut tolleripoika meni uiden hakemaan kepin vedestä kuin mikäkin noutava lintukoira - semmoinenhan se olikin. Tai ainakin piti olla. Mutta kuitenkin, uskomatonta. Jopa Nugaatin mä sain uimaan, kannoin sen matalaan veteen. Ensin se oli vähän hämillään, että mitä tää oikeen on mutta sitten se ryntäsi äkkiä ravistellen pois. Jaa-a, eipä taida olla kovin innokas uimari tuo eläin. Hmh. :'D

(kuvassa siis novascotiannoutaja Absolutis Gold Napoleon alias Tami, lintujen kauhu)
Samalla reissulla lontusteltiin Elinan ja niitten mansikkapeltojen ohi, saatiin syödä mansikoita, nam! Sitten Nugakin karkasi sinne, vaikka ei olis saanut. Kiva sitten, Auvo eli Ellun isä sai sen kiinni kun mä ravasin elukkani perässä ympäri mansikkamaita. Ou jee. Arvatkaas hävettikö?

No joo, aurinkoisin terkuin Inu & nukkuva koiraneitinsä Nuga.